Tämä ulkomailla olo alkaa vaikuttaa ihmisen persoonallisuuteen. Vannoutunut tosimies, joka ei piennarta syö, käy nykyään päivisin alakerran ruokalassa salaattibaarissa vapaaehtoisesti. Salaatti maistuu kuin jänöjussille konsanaan, liekö sitten kyseessä elimistön vastaisku näille täkäläisille ravintola-annoksille joita olen matkan varrella kuvaillut. Jättikotkassakin yksinäisen ihmisen pienannokset vastaavat suomalaisia perheannoksia - tyyliin että tuoremehun pienin annoskoko on n. 1,8 litraa. Siinä tulee päivittäinen vitamiinien tarve täytettyä muutamaan kertaan kun aamulla imaisee tuopillisen mehua ennen töihin lähtöä. Perheelliset ostavat mehunsa sitten gallonan paljuissa. Oletan, että 156 litran barrelit myydään pikatukuissa? Kassajonossa on mielenkiintoista katsoa kanssashoppailijoiden ostosmääriä. Yleensä tunnen itseni lähinnä bangladeshilaiseksi almujen kerääjäksi ostoskorini kanssa, kun paikallisille ei tahdo edes isot kärryt riittää. Tai sitten on vaan minun jonoihini sattunut pelkkiä suurperheellisiä.
Toinen persoonallisuuden muutos on että tässä alkaa hokea ihmisten nimiä kuin siltä varalta, että joku työkavereista on dementikko, joka on kenties unohtanut nimensä viiden minuutin sisällä siitä kun edellisen kerran kohdattiin. Sääli että oma nimi on kohtalaisen lyhyt ja paikallisille helpohko lausuttava. Olisi kiva kuulla kun väki yrittäisi hokea esimerkiksi jotain Janipetteriä tai vastaavaa.
Moottoritiellä ei ole sentään vielä kerennyt tottua täkäläisiin turvaväleihin, joka saisi Ensio Itkosen tolaltaan. Aamuin illoin viisi kaistaa täynnä autoja (kuskien iät 16 - 96 välillä) paahtaa n. viiden metrin turvavälein satasta nousevaa/laskevaa aurinkoa kohden. Vaikkei täällä ole valtionkirkkoa, niin ainakin uskossa täällä ollaan väkeviä. Kaikilla ajokortin haltijoilla on nimittäin luja usko siihen, ettei tänäänkään siellä edessä pysäytä kuin ei ole tehnyt niin aiempinakaan päivinä. Ja kyllähän radiossa kerrotaan jos edessä on jotain jarruttelemisen arvoista.
Kiva muuten kuulla että koti-Suomessa on kevättä ilmassa, päivät pitenevät ja lämpiävät. Ei täällä Amerikan Siperiassa. Aamulla pakkasta -11 astetta ja kevyttä lumisadetta I-90:llä. Huomenna on sitten kylmempää luvassa. Onneksi uudessa asunnossa on talli ettei tarvitse enää aamuisin palella Tauruksen veloureilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti