keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

Kestävää kehitystä?

Jotkut ympäristötiedostavat ovat lanseeranneet ajatuksen siitä, että kukin henkilö voi muutamaan kysymykseen vastaamalla päätellä, kuinka ekologisesti kestävää hänen toimintansa on. Törmäsin taannoin tuollaiseen testiin ja ainoa, mikä jäi harmittamaan sen tehtyä, ettei testin laatija ollut huomannut laittaa moiseen testiin sellaista kuuluvaa hälytysmerkkiä kun tällainen kävelevä ympäristötuho sattuu testauttamaan itsensä. (Raskauttavin kysymys nimittäin kuului, montako kertaa olet lentänyt viimeisen 12 kuukauden aikana - ekofasistiksi leimautui jo kymmenellä lennolla, ja oma saldo oli vastaushetkellä 50 paremmalla puolella).

Nämä ajatukset tulivat mieleen kun taas on aika hypätä illalla koneeseen. Onhan edellisestä lentomatkasta kulunut jo n. 80 tuntia - tänään työ kutsuu pohjoiseen Suomeen, jossa kuuleman mukaan aurinko paistaa ja hanget hohtavat. Tuon määritelmän mukaan ainoa ero Clevelandiin on paikallinen kieli, eihän sielläkään ole muuta kerennyt tekemään kuin kinoksissa kahlaamaan.

Täällä kolkalla sentään voi lohduttautua sillä, että paikallinen polttoaine on ympäristöyställistä 95-oktaanista. Clevelandissa Taurukseen tankkiin pistettiin nimittäin paikallista regulaaria, jonka oktaaniluku on 87. Eikä sillä mantereella taida ollakaan sellaista formulaa, joka noin kehittynyttä polttoainetta kaipaisi. Autoiluun liittyy sitten huomio näiltä kulmin - kävin pesettämässä päivällä autoni nk. pikapesussa, tarkoituksellisesti keskellä päivää, sillä karvaasta kokemuksesta tiedän sen tarkoittavan kohtalaista odottelua jos jonossa on yhtään useampi auto. Siitä huolimatta lähiseudun huoltoaseman "pikapesu" jaksaa yllättää - pesuun meni vartti ja niin meni edelliselläkin autolla. Puolessa tunnissa sitä ois melkein itsekin pessyt auton. Ja ois ollut todennäköisesti puhtaampaakin. Ekologisemmin...

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Olen joskus ihmetellyt Euroopan ja Amerikan oktaanieroja ja kävin nyt Wikipediassa lukemassa oktaaneista. Sieltä kävi ilmi että amerikkalaiset numerot eivät vastaakaan eurooppalaisia:

The most common type of octane rating worldwide is the Research Octane Number (RON). RON is determined by running the fuel through a specific test engine with a variable compression ratio under controlled conditions, and comparing these results with those for mixtures of isooctane and n-heptane.

There is another type of octane rating, called Motor Octane Number (MON) or the aviation lean octane rating, which is a better measure of how the fuel behaves when under load. MON testing uses a similar test engine to that used in RON testing, but with a preheated fuel mixture, a higher engine speed, and variable ignition timing to further stress the fuel's knock resistance. Depending on the composition of the fuel, the MON of a modern gasoline will be about 8 to 10 points lower than the RON. Normally fuel specifications require both a minimum RON and a minimum MON.

In most countries (including all of Europe and Australia) the "headline" octane that would be shown on the pump is the RON, but in the United States and some other countries the headline number is the average of the RON and the MON, sometimes called the Anti-Knock Index (AKI), Road Octane Number (RdON), Pump Octane Number (PON), or (R+M)/2. Because of the 8 to 10 point difference noted above, this means that the octane in the United States will be about 4 to 5 points lower than the same fuel elsewhere: 87 octane fuel, the "regular" gasoline in the US and Canada, would be 91-92 in Europe. However most European pumps deliver 95 (RON) as "regular", equivalent to 90-91 US (R+M)/2.