Tuli kirjaimellisesti käväistyä Rukalla, vieläpä työmatkalla kun piti käydä valitsemassa henkilökunnan virkistyskäyttöön vuokramökkiä. Tuli koettua harvinaista herkkua kun pääsi lentelemään kotimaassa ihan nykyaikaisella suihkukoneella - Kokkolan lennot kun hoidetaan enemmän tai vähemmän pienemmillä ja/tai kulahtaneemmilla potkurikoneilla. Kaiken lisäksi oli varsinainen kiertomatka, sillä aikataulusyistä lähdettiin Madridista palaavan työkaverin kanssa Ouluun, jossa auto ja muut virkistystoimikunnan jäsenet odottivat. Matkaa Kuusamoon oli pari sataa porontäyteistä kilometriä, joten perille päästiin juuri ja juuri illallisaikaan.
Rakennusbuumi Rukalla oli huipussaan. Joka kulmalla, jossa kävimme, rakennettiin uusia mökkejä ja Rukahovin edustan keskusaukio muistutti lähinnä kesäistä Espaa. Ei kauniiden istutusten ja vähäpukeisten neitojen vuoksi, vaan koska entisen aukion tilalla oli iso monttu ja niinkin pienen paikkakunnan kuin Rukan liikenne oli saatu sekaisin. Tarkoitus pyhittää kuitenkin keinot, sillä rakenteilla oli maanalainen parkkihalli, jonka päälle tulisi autoista vapaa terassitori, jonka kruunuksi oli kaavailtu luistinrataa. Vanhaa viherpipertäjää tällainen autoilun poistaminen näkösältä suorastaan lämmitti.
Iltaruokinta oli kuin neuvostoliittolaisesta suunnitelmataloudesta. Sinänsä kattavaa menua saatiin katsoa, mutta tarjoilijan opasteena oli ettei kannata tilata muuta kuin poronkäristystä, sillä keittiö oli menossa kiinni. Niinpä kuusi äijää lappoi kiltisti käristystä naamaansa hiljaa ja valittamatta.
Ruska oli komea, turistejakin oli sopivasti. Mökit tuli katsatettua ja mikä kummallisinta, toimikunnan jäsenet tuntuivat olevan vahvasti yksimielisiä - voittajana vasta rakennettu hirsimökki, makuutilat kuudelle, kaksi vessaa, sauna ja littuteevee. Jumbosijan jakoivat maantien varteen heikkolaatuisista mätänevistä keloista rakennettu mökki ja järven rannassa oleva pikkarainen mökki, jossa parven käyttö edellytti Veikka Gustafssonin kiipeilijänlahjoja.
