Tuli taas kohennettua Suomi-kuvaa maailmalla. Tänään vuorossa oli Langenfeld, Kölnin ja Düsseldorfin puolivälissä sijaitseva paikkakunta, jossa sijaitsee uusi ostamamme yhtiö. Kuten viime viikolla Castresissa, ajattelin lähestyä paikallisväestöä heidän omalla kielellään – täällä eloisa saksankielinen osioni päättyi välittömästi kun olin saanut sanotuksi ”Guten Tag”… Valittelin toki sivistymättömyyttäni, mutta samalla totesin oppineeni kaiken saksankielisen sanavarastoni katselemalla Vanhaa kettua ja Derrickiä televisiosta. Hienotunteisuussyistä päätin jättää mainitsematta, että itse asiassa ao. kielen alkeet ovat peräisin Korkeajännityslehdistä, erityisesti niiden Battler Britton numeroista. Sieltähän kuusikymmenluvulla opittiin eksoottisia ilmauksia tyyliin ”Siitä sait, Fritz” ja ”Hunneja kello kahdessa”, unohtamatta toki ehkä eksoottisinta tietämääni eläinkunnan edustajaa - ”Schweinhund”.
Viime viikon Ranskan kokemukseen verrattuna täällä toiminta vaikuttaa jossain määrin organisoidummalta – asiat alkavat ilmoitettuun aikaan, kestävät ennalta ilmoitetun ajan eikä täällä ilmene ranskalaistyyppistä hötkyilyä. Tosin sen minkä järjestäytyneisyydessä voittaa, häviää tyylissä. Castresissa tehtaan pihaa koristivat ruusutarha ja täysimittainen uima-allas, täällä paikallisen Mersudiilerin parkkipaikka ja toimistorakennuksen viertä kulkeva pääväylä.
Vaikka Saksa keihäänheittäjä Rädyn kuuluisan lausuman mukaan on paska maa, en kuitenkaan arvioisi sitä noin kielteisesti. Parasta täällä toki on, että täältä pääsee nopeasti pois, vieläpä useamman kerran päivässä sinivalkoisin siivin. Ruoka on ravitsevaa ja rasvaista, eikä täkäläisillä annoksilla pääse nälkäkään yllättämään. Illalla tosin kuuleman mukaan on luvassa kroatilaista ruokaa, joten kauan himoitsemani siansorkka eli eisbein taitaa jäädä tänä iltanakin vain haaveeksi.
1 kommentti:
Aiemmin saksalaisessa firmassa työskennelleenä voin kommentoida saksalaisuutta aika vapaasti. Organisoidumpaa - kyllä, ja mahdottoman monta tasoa firmoissa. Eikä sovi ylittää omaa tasoaan eli jos haluaa kommunikoida ylöspäin, on puhuttava omalle esimiehelle joka puhuu omalleen jne. Siitä tulee näppärä "Rikkinäinen puhelin" ja voi olla varma että viesti ei mene perille. Firman sisäiset tiedotukset tuli ensin saksaksi, sitten englanniksi käännettynä. Kansainvälisiä saksalaisia. Berliini on kaupunkina vapaa ja villi, elvyttelee vanhoja cabaret-aikojaan. Se on minusta oikeasti tosi kiva kaupunki. Olisin jopa muuttanut sinne!/p
Lähetä kommentti