Kuten jo tuossa aiemmin tuli kerrottua, Tauruksen jälkeen tuli pakonomainen tarve vähän päivittää tätä kuljetuskalustoa. Niinpä vuokrasin itselleni Mustangin Hertziltä.
Liki 24 tunnin matkanteon jälkeen saavuin perille Clevelandin Hopkins International kentälle, josta sujuvasti siirryin autovuokraamoon. Muodollisuudet oli hoidettu nopeasti, ja virkailija opasti minua että auto löytyy talon viereiseltä parkkipaikalta paikalta 190. Vähän tämä kummastutti, mutta suuressa maailmassa kaikki on ihmeellistä, aikaerossa vielä kaksin verroin niin. Hetken harhailtuani löysin rivin, jossa auto oli - ja heti siinä paikan 188 vieressä seisoi tuliterä grafiitinharmaa avo-Mustang. Ei muuta kuin kassi sisään, vilkaisu virheettömään nahkasisustukseen, tuoli sähköisesti asentoonsa ja sitten - "Gentlemen, start your engines".
Fiilis oli kuin leffasta "Puhallettu 60 sekunnissa" - pakko tunnustaa, että tällaisen viherpipertäjän sielunmaisemaa avarsi kummasti kahdeksansylinterisen koneen matala murina kun karautin portinvartijan luokse. Sinänsä auto sopi meikäläisen habitukseen kuin nenä päähän, mutta jokin kuitenkin näytti kaveria vaivaavan. Kaveri kiersi auton ja tarkisti sen, ja totesi minulle kohteliaasti, että "Sir, tämä ei ole teidän autonne"... Hyvässä yhteisymmärryksessä todettiin, että palautan auton sille kuuluvalle paikalle ja haen sitten oikeasta paikasta oikea auton. No samasta rivistöstä, vastakkaiselta paikalta löytyi sitten edellisen pirkkaversio, tummansininen Mustang, vaalealla rättikatolla. Sitten taas vanhan tutun portinvartijan luo ja tällä kertaa olimme molemmat tyytyväisiä: Portinvartija siihen, että sai pitää työpaikkansa vielä seuraavanakin päivänä ja minä että pääsin vihdoinkin nukkumaan.
Ensimmäiset kokemukset Mustangista ovat osoittaneet, että ilmeisesti helteiseksi viikonvaihteeksi on ostettava aurinkovoidetta, sillä katto alhaalla ajellessa ei huomaakaan kuinka naama kärähtää.
Kyllä tämä voittaa kummasti kevättalven lumisateet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti