Vuodenvaihteen tietämillä ilmailuun on tullut taas ihan uutta särmää. Joulun alla kansallinen lentoyhtiömme oli ilmeisesti havainnut veloittavansa Helsingin ja Kajaanin välisestä lennosta likimain saman summan kuin tarjoushinta on Helsingistä New Yorkiin. Liekö sitten joulumieli yllättänyt mutta jouluviikolla lentoyhtiö tarjosi tilaisuuden istuskella koneessa Kajaanin lennolla melkein yhtä pitkään kuin noilla tarjouslennoilla. Kätevästi viisi tuntia vierähti ja vuorokausikin kerkesi vaihtumaan ennen kuin koneen pyörät koskettivat kentän pintaa Paltaniemellä.Toisalta kuulutusten myötä oli mukava seurata prosessin etenemistä. Heti kun oltiin päästy (ihan ajallaan) koneeseen istumaan, kuulutettiin että nyt odotamme lentäjiä, jotka ovat myöhässä edelliseltä lennolta. Kahden tunnin kuluttua sitten nämä saatiin paikalle ja kapteeni loihe kuuluttamaan että matkaan päästään heti kun koneen kuormaus ja siipien pesu on saatu valmiiksi. Siinä sitten vierähti seuraavat kaksi tuntia. Mutta perille päästiin.
Viime viikolla sitten vastakkaiseen suuntaan tullessa oli edessä neljän tunnin odotus, tosin syy oli ihan perinteinen tekninen vika eikä Baronan kuormaus. Mutta useampi tunti siinäkin vierähti kuin siivillä.
Eilen sitten turvatarkastus pani parastaan. Tietokonelaukkuni, joka on toisenkin kerran tätä väliä reissannut, pääsi uuden tarkastajan vartin mittaiseen erityiskäsittelyyn. Viidennen läpivalaisun jälkeen löytyi - eipä ollutkaan monityökalu Leatherman, kuten viskaali epäili vaan - mokkula. Ilmeisesti uusi tekniikka tuottaa vaikeuksia ilmailumme turvallisuudesta vastaaville. Toisaalta, yksi kaveri reissasi kolmatta kuukautta kirjeveitsi käsimatkatavaroissaan ilman pienintäkään huolen häivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti