Hollitupa

Ohiossa lappaa poliitikkoja kuin väkeä työnvälitystoimistossa. Selvä merkki siitä, että ensi talvena on presidentinvaalit tulossa. Toissapäivänä ex-presidentin vaimo Hillary käväisi täällä puhelemassa ja tänään on sitten vuorossa itse istuva presidentti, joka näillä hetkillä laskeutuu Air Force Onella Hopkinsin kentälle. George W. viettää täällä muutaman tunnin, tutustuu pariin tehtaaseen ja Cleveland Clinicsin sairaalaan ja ennättää vielä iltapäiväteelle takaisin Valkoiseen Taloon Washington D.C:hen. Onneksi ei tarvitse päivän mittaan poistua toimistosta, ettei joudu liikenneruuhkiin George Walkerin tähden.

Muutenkin töihintulo on ollut kuluvan viikon tavallista jännempää. Clevelandin keskustan viertä kulkevan moottoritien yksi keskeinen ramppi suljettiin lauantaina korjauksia varten 40 päiväksi. Tähän saakka se on ollut ainoa tuntemani reitti Westlakesta ydinkeskustaan. Hätä keinot keksii joten eilisaamuna seitsemän maissa harhailin Cuayhogajoen rantamilla etsimässä vaihtoehtoista reittiä kylille. Parin u-käännöksen jälkeen oikea reitti - vieläpä kohtalaisen ruuhkaton - löytyi. Onneksi työpaikka sijaitsee paikkakunnan korkeimmassa rakennuksessa ja käytössä on avoauto, joten visuaalisesti voi varmistaa oman sijaintinsa suhteessa Key Toweriin.

Cleveland on tilastojen mukaan yksi Yhdysvaltain sateisimmista suurkaupungeista, kiitos Eriejärven. Kummalliset sääolot vaivaavat tätäkin seutukuntaa, sillä täällä ei ole käytännössä satanut kolmeen, neljään viikkoon ja täksikin illaksi lupailtu ukkoskuuro aamu-uutisten mukaan näytti olevan kuivahtamassa kasaan. Niinpä näin satunnaisena matkailijana kelpaa nauttia 34 asteen lämmöstä. Eilisillallakin piti laittaa Mustangin ilmastointi päälle kun pelkkä ajoviima ei riittänyt viilentämään oloa.

Työtoverini muistuttivat kuitenkin, että eiköhän kohta taas ruveta saamaan lumisateita. Parasta siis nauttia tästä kuivuudesta ja lämmöstä niin pitkään kuin sitä kestää.