Tekniikka yllättää

Nykyinen tekniikka antaa mahdollisuudet vaikka mihin - päivän iltapäivälehden mukaan epäillään että amerikkalaisen sensaatiotoimittajan kuolemaan johtanut yllättävä liikenneonnettomuus olisi johtunut siitä että tuntemattomaksi jäänyt taho olisi kaapannut etänä auton ohjausjärjestelmän ja näin aiheuttanut onnettomuuden. Nykyisiin autoihin kun kuuluu jos jonkinmoista vimpainta, jotka ovat langattomasti yhteyksissä valmistajan tietojärjestelmiin. Tässä tapauksessa kyseessä oli kalliimman hintaluokan Mercedes Benz merkkinen urheiluauto.

Toista oli elämä ennen vanhaan. Reikäkorttiaikaan suunnitelluissa ranskalaisissa ei ollut pelkoa että autoa kukaan käyttäisi etänä. Tai jos valinnan varaa oli, niin muutoinkaan. Toisaalta niidenkin tekniikka oli omiaan yllättämään autoilijan. Erityisellä lämmöllä muistelen takavetoista Renault R8S:ää (selkeyden vuoksi todettakoon että urheilullisen vaikutelman luova "S" ei tarkoittanut lisää tehoa normaaliin verrattuna, vaan lisävalot ja kierroslukumittarin; toim.huom). Laki ei edellyttänyt tuohon aikaan talvirenkaiden hankintaa, joten kun pääosa ajoista oli kehä III:n sisäpuolella, kesät talvet liukasteltiin Suomen Hiihtoliiton hyväksymillä suvikumeilla. Adrenaliinintäyteisemmän kokemuksen ruosteinen Renault tarjosi kun sillä koetti kiihdyttää kaasu pohjassa. Auto ei sinänsä kiihtynyt, mutta nuoren miehen mielikuvituksessa siihen riitti se kun tunsi että painaa kaasun pohjaan saakka. Siitä vasta alkoi varsinainen autourheilu, koska kun painoi kytkimen pohjaan vaihtaakseen, kaksi asiaa jatkoi elämäänsä entisellään. Kierroslukumittari jatkoi vääjämätöntä nousuaan kohden punaisen alueen rajaa ja kaasupoljin pysyi pohjassa kun sen palauttava vaijeri jumitti.  Niinpä pian oppi tekniikan jossa vasemman jalan 47-numeroisella kengällä pystyi nostamaan kaasun takaisin normaaliasentoon ja jatkamaan ajoa. Ei ehkä kaikkein turvallisin mutta varmasti mielenjäävin tapa kiihdytellä. Ja tietenkin kaikki tämä talviaikaan.

Luistoneston virkaa toimitti etupenkillä istuva äitini, joka nk. vaativissa liikennetilanteissa ryhtyi hillitsemään kuljettajan menohaluja päästelemällä sihisevää ääntä, jota osaltaan tuki oikean jalan pumppaava tamppaus jalkatilassa. Mitä vaativammaksi tilanne pääsi, sitä rytmikkäämpi oli etupenkin tehoste.