Hallintoihmisen tehtävät ovat moninaiset, eivätkä päivät ole toistensa veljiä. Niinpä minäkin sain tässä päivänä muutamana viettää kokonaisen päivän Sotkamon virallisena bussi-isäntänä. Kaivosalueelle vierailijoita olisi tulossa enemmän kuin seurueita kerkeää vastaanottamaan ja lisäksi yhtiön päätoimialana on pikemmin metallien kuin vierailuelämysten tuotanto. Silti varsinkin kevätkesään pakkautuu näitä sovittuja vierailuja, joten minäkin päätin kantaa korteni kekoon ja isännöidä kolme bussillista väkeä päivän mittaan.
Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi että 61 neliökilometrin alueella kierrättäminen vie oman aikansa. Keskivertokierrokseen uppoaa puolisentoista tuntia eikä edes joka paikkaan kerkeä tutustumaan. Aamukymmeneltä ajelutin kaivoksella Pohjois-Suomen oppilaitosten opinto-ohjaajia, sitten keskipäivällä erään kunnan kunnanvaltuustoa ja lopuksi pohjoissavolaisia sijoittajia. Päivä oli pulkassa iltakahdeksalta eikä ääni kulkenut enää likimainkaan niin heleänä kuin aamusella.
Onneksi tässä vuosien mittaan on tarttunut jotain hihaan tuotantoprosessista. Ja kierroksen selittelyä edesauttaa kummasti se, että kaikkien tuotantolaitosten seinään on laitettu näkyvät kyltit joista ilmenee mistä laitoksesta on kyse. Tosin tässäkin on omat riskinsä – vuosi sitten kierrätin jotain seuruetta kalkkilaitoksen tietämillä ja esittelin sitä ja mainitsin että oikealla puolella on happitehdas. Eikös joku vieraista rientänyt kysymään että mihinkäs teillä sitä happea oikein tarvitaan. Noloa oli tunnustaa ettei ollut harmaan sinistä aavistustakaan, joten arvelin insinöörien päättäneen että sellainen oli kätevä olemassa. Onneksi tutkimusjohtajamme valisti että kyseistä laitosta tarvitaan raudan saostuksessa, joten nykyään senkin voi ohittaa turvallisin mielin.
Bussi-isännän tehtävässä auttoi luonnollisesti myös se, että kevään mittaan seurasin television ”Matkaoppaat” –sarjaa, joten osasin eloisasti kertoa Hitachi EX3500 kiviautojemme koon ( 170 t), kantavuuden (sama), polttoainesäiliön tilavuuden (2 680 ltr), iskutilavuuden (50 ltr), sylinterien määrän ja rakenteen (V-16) , moottorivalmistajan (Cummins) ja renkaiden työilmanpaineen (8 ilmakehää). Ainoa mikä jäi tekemättä oli bussinkuljettajan esittely ja taputusten kerjääminen (”että hän veisi meidät turvallisesti perille...”). Ja kolehdin kerääminen poislähtiessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti