Ami Aspelund tulkitsi aikanaan tenhovoimaisesti vanhan The Who -klassikon suomeksi - kaikki sen ajan eläneet toki muistavat "Sinussa on roimaa alkumiehen voimaa, kanna minut metsään apinamies..." Mutta kuka sitten on apinamies? Sekin selvitettiin jo kauan sitten 1980-luvulla järjestämällä virallinen apinamieskilpailu, palkintona aito oikea Chiquita-banaani.
Virallisesti valittuna apinamiehenä voin hieman valottaa kilpailun kulkua. Apinoiden (erityisesti gorillojen) DNA:han on tunnetusti 98%:sti sama kuin ihmisellä, joten ei siis ihme että osa meistä on laskeutunut puusta suhteellisen hiljattain. Apinoiden yksi erityispiirre on, että niiden kädet ovat pitemmät kuin vartalo. Ihmisen (siis perusmallin) kädet ovat yhtä pitkät kuin vartalo, ts. käsien väli levitettynä vastaa omaa pituutta, katsomatta absoluuttiseen pituuteen. Matemaatikko kuvaisi siis pituuden ja käsien väliä suhdeluvulla 1:1. Ihmisapinan kädet ovat pitemmät ja suhdeluku on tavallisesti 1,1.
Apinamieskilpailu aloitettiin mittaamalla jokaisen käsien väli - virallisen mittauksen mukaan siipien väliksi sain 218 cm. Sitten taskulaskinta käyttäen jaettiin tuo mitta omalla pituudella ja suurimman luvun saanut valittiin viralliseksi apinaksi. Kun muut seurueessamme muistuttivat enemmän ihmistä kuin ihmisapinaa suhdeluvun ollessa jossain hyvin lähellä 1,0:aa, minun mittalukuni oli 1,065. Banaani tuli palkinnoksi paluupostissa.
Kuten muinaiset roomalaiset sanoivat "Sic transit gloria mundi" eli "sairaudet leviävät Glorian suun välityksin" - niin katosi mainen kunnia myöhemmin. Tittelistäni innostuneena samaa kisaa käytiin muutaman kerran kunnes poistuin kentältä banaanitta. Eräs naispuolinen työtoverini pisti tilastot kertaheitolla uusiksi - vaikka pituutta oli 160 senttiä, siipienväli oli 179 ja suhdeluvuksi tuli 1,07. Tosin enpä ole hänen lisäkseen tavannut ketään muuta joka pystyisi selkäänsä taivuttamatta raapimaan polvitaipeitaan.
Pystyssä päin olen kuitenkin Tarzan-klubilla käynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti