Nykynuoriso ei tiedä kuinka paljon urheilusukat ovat heilutelleet suomalaista mielenmaisemaa. Seitsemänkymmenluvulla emerita Suomen Neito (vm. -54) Hymmi Lenita Aulikki Airisto suomi liikemiesten vaatetusta kun tummaan pukuun yhdistettiin suurella sydämellä ja tyylitajulla valkoiset urheilusukat. Kansainvälisillä lentokentillä suomalaisen liikemiehen kansallisuuden pystyi määrittämään sukkien värin perusteella. Eipä siis ihme että olen pyrkinyt välttämään valkoisia urheilusukkia ja sen sijaan pyrkinyt valitsemaan tummemman vaihtoehdon.
Konservatiivisesta värivalinnasta huolimatta urheilusukat ovat aiheuttaneet päänvaivaa itsellekin. Taustalla on vuosien mittaan kehittynyt kyky yhdellä sulavalla liikesarjalla riisua alavartalonsa vaatteita vaihtaessaan. Samassa paketissa vaihtuvat housut, alushousut ja sukat, jotka odottavat valmiina pakettina pyykkiä tai seuraavaa käyttökertaa. Luonteva ja kätevä tapa säilyttää varusteet yhdessä paikassa.
Eräänä päivänä töistä tullessa vaihdoin työasuni rennompaan vapaa-ajan asuun ja päätin lähteä supermarketiin ostoksille – sopivasti juuri vilkkaimpaan illansuun ruuhka-aikaan. Kuinka ollakaan astellessani vihannestiskin viertä huomasin kuinka vasemmasta puntista esiin työntyi sinisen urheilusukan varsi. Ensimmäinen kauhunsekainen ajatus oli että kuinka pitkään tuo oli siellä roikkunut kaiken kansan näkösällä. Onnekseni ei kuitenkaan kuulunut mitään naurunpyrskähdyksiä ja muu ostoskansa kulki ohi luontevan oloisina. Niinpä tein nopean tilannearvion ja päädyin siihen ettei sukkaa voinut poistaa puntista kumartumalla ja laittamalla taskuun. Niinpä tein rohkean päätöksen ja päätin heittää pikaiset jäähyväiset lempisukalleni ja koetin stepata vasemman lahkeen päälle niin että sukka hellittäisi otteestaan. Näky varmaan muistutti enemmän Kanki-Kaikkosen tanssiharjoituksia ohjelmassa ”Tanssii tätien kanssa” – mutta tilanne huomioiden vaihtoehdot olivat vähissä. Muutaman rivakan vatkauksen ja sivuaskeleen myötä sininen urheilusukka jäi keskelle K-Marketin kansoitettua käytävää ja itse poistuin täydellisen tyynen näköisenä etuvasemmalle ihailemaan erilaisia tiskiaineita. Siinä oli hyvä rauhoittua ja sitten siirtyä takaisin käytävälle kummastelemaan muun ostoskansan kanssa mistä ihmeestä yksinäinen urheilusukka oli löytänyt tiensä keskelle vihannesosaston käytävää.
Tilanteesta selvittyäni totesin kaksi asiaa – nyt oli aukottomasti selvitetty miten sukat saattavat kadota kuin tuhka tuuleen. Ja onneksi puntista vilkkui vaan yksinäinen sukka eikä kalsongit…
1 kommentti:
Aivan, ne pinkit boxerit olisivat kyllä aiheuttaneet paljon enemmän vaivaa sinulle ja myöskin yleisömäärä ympärilläsi olisi varmasti ollut melkoinen :-) Siihen ei olisi edes Kanki-Kaikkosen taidot riittännet.
Lähetä kommentti