No nyt on sitten lupaava rockmuusikon ura auennut keikalla Naapurivaaran huvikeskuksessa. Viime perjantaina vietettiin kaivosyhtiön ensimmäiset ja ainoat (vrt. viime vuoden pikkujoulukierre) pikkujoulut Sotkamossa. Pikkujoulujen ohjelmaanhan perinteisesti kuuluu kaikenmoista hupailua ja yleensä ottaen hauskin vaihe on ohjelman ideointi. Niin tälläkin kertaa.
Ensimmäinen ajatus oli järjestää Espoon konttorin väen voimin joulukuvaelma, mutta ajatus kaatui siihen että sellainen edellyttäisi kolmea viisasta miestä. Tätä kiintiötä kun ei saatu täyteen, ohjelmaformaatiksi valittiin Talent Espoo. Vältyin kuitenkin tältä osiolta lupauduttuani jo aiemmin vähintäänkin arveluttavaan bändihankkeeseen, joka lähti liikkeelle Leningrad Cowboys-tyyppisestä ideasta perustaa maailman huonoin bändi. Idea jopa toteutettiin menestyksellä.
Kunnon orkesterissa pitää tietysti olla särmää, niinpä meillä oli pari insinööriä hanureitaan soittamassa (tällä kertaa ei kuitenkaan rikkivedyn tuoksussa) ja tuotantosuunnittelija laulamassa, pääjohtaja epävireisen sähkökitaran varressa (kylmiltään harjoittelematta) - ja sokerina pohjana meikäläinen bassossa. Esiintymispaikalla saatiin lainata ihan oikean orkesterin PA-vehkeitä niin että tyrät rytkyivät vielä Vuokatin S-marketin pihallakin ja pisteltiin menemään asenteella. Esitystä toki soittoni ohessa haittasi hieman se etteivät hanuristit kuulleet toisiaan eikä laulaja ketään muuta. Mutta kuten Talouselämä-lehdessäkin todettiin, pikkujouluissa on tärkeämpää pistää itsensä likoon kuin taiteellinen vaikutelma.
Viime perjantain jälkeen olen vakuuttunut siitä, ettei punk ole kuollut.
3 kommenttia:
Kaivosmiehissä tuntuu olevan ihan vetävä syke. Lupaa hyvää businekselle.
Hah olisi pitänyt nähdä .. ilmeisesti kaivokset innoittavat löytämään todellisen minän itse kustakin.
Lähetä kommentti