perjantai 4. huhtikuuta 2008

Espoolainen identiteetti

Taannoin kun muutin Espooseen, vanhat töölöläiskaverit kuittailivat kyselemällä että mikähän mahtaa olla suuntanumero jos sinne sattuisi soittamaan. Samaan aikaan Espoon keskusta oli tunnetusti siinä Lindholmin sahaa vastapäätä. Ajat ovat muuttuneet, sillä nyt koko pääkaupunkiseudun jääkiekkokunnia lepää Espoo Bluesin leveillä hartioilla.

Pitihän sitä raahautua todistamaan espoolaista kiekkohistoriaa paikan päälle. Jono sisään oli kuin puolalaisen lihakaupan edessä 60-luvulla, mutta kunnon espoolaiset asettautuivat liki ruotsalaisen kuuliaisesti parijonoon, joka ennen pitkää vei perille katsomoon. Ottelu oli vetänyt katsojia sen verran puoleensa, että minunkin paikallani istui jo tyytyväinen Bluesin kannattaja. Verrattiin siinä vielä lippuja ja todettiin että samaan matsiin ja samalle istuimelle oli kummallakin paikat. Koska en viitsinyt syliinkään istua, kunnioitin nk. aikaprioriteettiperiaatetta "first come, first served" ja käännyin henkilökunnan puoleen. Vahva espoolaishabitukseni soi minulle paikan klubikatsomon puolelta, joten kaksoisbuukkaus kääntyi voitokseni.

Entinen Töölön Vesa (nyk. Jokerit) sai kylmää kyytiä ja lopussa seisoi niin kiitos kuin koko loppuunmyyty katsomo. Nyt ei muuta kuin Kärppien kimppuun...

1 kommentti:

Mikko kirjoitti...

...Pitäjänmäkihän on melkein Espoossa... /P